Luonto

Arvoalueet suhteessa toisiinsa mahdollistavat ekologisen verkoston toimivuuden. Elinympäristöjen määrä, laatu ja kytkeytyvyys määräävät maiseman kantokyvyn jonkin lajin kannalta (Maakuntakaava, ekologiset yhteydet).

Siuntion Kahvimaalla ei ole tehty laajaa luontokartoitusta muutakuin Lohjanpuoleisella alueella. Kahvimaalaisten omien havaintojen perusteella Solamäellä ja sen lähiympäristössä on paljon kauriita, metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja. Saukot liikkuvat mm. Solamäen norossa ja Siuntionjokeen laskevia puroja pitkin ja ruokailevat kalaisissa lammissa. Hirvi, karhu- ja susihavaintoja on tehdään harvakseltaan. Ilveksiä on alueella useampia. Yleisiä ovat mm. ketut, supikoirat, mäyrät, orava, metsäjänis, rusakko, näätä, minkki, hilleri, kärppä ja lumikko. Solamäellä sekä lähes sen juurella pohjoisluoteen suunnassa olevassa Itänurkan purolehdossa on liito-oravia ja lepakoita (molemmat lajit ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja). Liito-oravien osaluontokartoituksessa Solamäellä (n. 6 hehtaarin alueella Solamäen keskellä, 2022) löytyi liito-oravan kolopuita, jätöksiä, risupesiä sekä tehtiin havainto ja kuten myös Itänurkan suojelualueella (Lohja-Pauni maaseutualueiden osayleiskaavan liito-oravaselvitys 2014 ja 2016, osa-alue 1).

Metsäkanalinnuista pyy on alueella yleisin (direktivilaji, vaarantunut), teerikanta on vahvistunut. Metsojakin on tavattu. Pyystä saatiin havainto Solamäellä myös osaluontokartoituksen yhteydessä. Alueella nähdään myös mm. erilaisia tikkoja, maakotka, hömö- ja töyhtötiaisia, harakoita, närhiä, punatulkkuja, laulujoutsenia, kurkia, eri haukka- ja pöllölajeja. Solamäellä huhuilee usein huuhkaja ja käki kukkuu.

Solamäen keskiosassa noin seitsemän hehtaarin alueella tehdyissä osaluontokartoituksissa havaittiin mm. melko paljon lahokaviosammalta (erittäin uhanalainen). Solamäen eteläpäässä on lähes luonnontilainen avolähde laskupuroineen, joka laskee etelään. Pohjoispuolen Solamäen norosta kerrotaan perimmätietona, että se olisi lähdepohjainen (lähteen välitön lähiympäristö ja pohjaveden vaikutusalue ovat lain suojaamia). Norolla on yhteys pelto-ojan kautta suojeltuun Risubackajoen lehtoon. Täältä Risupakanjoki virtaa syvässä ja jyrkkäreunaisessa uomassa peltolaakson keskellä minne on toteutettu vesiensuojelukosteikko ja kaksitasouomia tavoitteena on parantaa veden laatua ja tukea biologista monimuotoisuutta sekä vähentää puron tulvimista pelloille. Joki jatkaa Karhujärveen ja edelleen Siuntionjokeen.

Solamäellä on säilynyt piirteitä, jotka mahdollistavat myös uhanalaisen lajiston esiintymisen paikalla. Kallioylänkö toimii hyvänä eläinten ja kasvien lisääntymis- ja elinalueena, koska se on sekä rauhaisa, että laaja ja siellä on paljon piilopaikkoja. Sen kautta kulkee länsipuolelta tulevia ekologisia käytäviä, jotka jatkuvat Solamäen yli itäpuolen ekologiselle käytävälle (maakuntakaavassa Meiko-Nuuksio läntinen) ja Palakosken suuntaan. Luolasto on pienilmastoltaan suotuisa ja voi kelvata ”suoja-, pesä- tai talvehtimispaikaksi esimerkiksi karhulle, sudelle, ketulle tai lepakoille” (Kejonen 1997, Kesäläinen ym. 2015).

Solamäen lähellä on useita luonnonsuojelualueita ja arvokkaiksi luontoalueeksi merkittyjä alueita niin Siuntion kuin erityisesti Lohjan ja Vihdin puolella mm.:

Risubackajoenlehto

Itänurkan puronvarsi on rehevä kiinnostava lajistollisesti. Sen pohjoisosassa on iäkästä kuusikkoa. Puronvarressa on lehtokasvillisuutta mm. saniais-, mesiangervo-, lehtokorte- ja käenkaali- oravanmarjalehtoa. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. syyläjuuri, kotkansiipi, lehtoleinikki, näsiä, imikkä ja lehto-orvokki. Rinteet ovat lehtomaista, tuoretta kangasta. Alueen eteläosassa on lisäksi jonkun verran tammea ja puronvarsiniityillä sekä ylempänä kosteassa lehdossa harvinaista kaislasaraa. Esiintymät ovat lajin lounaisimmat kasvupaikat Suomessa.

Furumon kuusikko on kuusivaltaista, puolilehtomaista metsää, jossa kasvaa kaksi kasviharvinaisuutta: saunionoidanlukko ja jalkasara.

Nybackan pähkinälehto
Kenttäkerroksessa esiintyy mm. käenkaalia, lillukkaa, oravanmarjaa, sinivuokkoa ja jänönsalaattia. Mäen lounaisrinteellä on runsaasti pähkinäpensasta. Itäpuolisessa metsässä havaittu liito-oravan jätöksiä.

Sikamäki

Mäyränpolku

Pekkula (Sikomäki)

Järvenkolo 

Wikholmskogen